Kevätmuutto

UUSI OSOITE

Tänne en enää palaa, sen verran hirmuiset muistot jäi bloggerista.

Ettei hiki haisisi..

Meillä oli tuossa torstaina ja perjantaina uskonnonsijainen, sillä "oikea" maikkamme oli Brahassa katsomassa tyttönsä luistelukisoja. Opettajalla oli kumapanakin päivänä samanlainen vaalea neule, sinäänsä ihan siisti. Tylsistyneenä en kuitenkaan seurannut opetusta, vaan katseeni harhaili minne milloinkin. Sitten pupillini paikansivat jotain minulle hyvin kummallista. Tämän uskonnon opettajan neuleessa oli kainaloiden kohdalla eräänlaiset reiät. NE ovat samantyyppiset kuin jossain huppareissa ne aukot, joista kiristysnauhat tulevat. Eli niissä oli siis metallinen reunuskehikko. Tiedostan itsekin, että selistystaitoni ovat huonot, siispä ohessa kuva tästä reiästä.

Minua alkoi vain hieman hymyilyttämään, kun tajusin, että opettajalla oli tämän neuleen alla 2 muuta paitaa. Näinollen siis nämä aukot eivät hirveästi tuuleta ja poista hien hajua. Lisäksi ne eivät todellakaan ole kamalan tyylikkäät ko. henkilön päällä. Onneksi tämä sijainen oli meillä vain 2 päivää, sillä nyt en voi enää selvittää reikien tehtävää tarkemmin.

Tämmöinen päivä tänään.

Aamu lähti käyntiin sillä, että heräsin reilu tunnin normaalia aikaisemmin, lukemaan englannin sanoja. Niitä päntättyäni lähdin sitten bussipysäkille. Koululaukkuni lisäksi raahasin painavia luistimia, meillä oli nimittäin luistelua koulussa.

Juttelin siinä sitten pysäkillä kaverini kanssa, ja kaverini muistutti, että "onhan minulla liikuntaan soveltuvat housut mukana, ettei farkuissa tarvitse jäällä kaatuilla". Kirosin muutamaan otteeseen housujeni puuttumista, ja pienen empimisen jälkeen jätin tavarat kaverilleni ja lähdin hilpaisemaan kotiinpäin. Bussipysäkiltä meille on matkaa n. 600metriä, muta aikaakin oli käytössä semmoinen 5minuttia (bussin pitäisi lähteä aikataulun mukaan 08.20., ja lähdin housuja hakemaan 08.15).
Ehdin kuin ehdinkin (bussi tuli aavistuksen myöhässä) bussiin, ja matkustin tyytyväisenä koululle päin.

Luistelua olikin sitten 2. tunnilla, ja harjoittelimme erillaisia tasapaino-harjoituksia. Siinä sitten liukuessani jäällä kaatusin polveni päälle. Polvessa muljahti jokin, ja menin köpöttelemällä jäähallin reunalle, josta informoin asiaa opettajalle.
Tietenkään opettaja ei löytänyt mistään jääpussia, ja näinollen pisti minut vähäksi aikaa istumaan hallin laidalle. Kun oloni ei parantunut yhtään ja polveen sattui vietävästi en palannut ollenkaan jäälle, vaan sain vaihtaa vaatteet ja jäädä odottamaan.
Liikunnanopettaja kuskasikin minut sitten lähellä olevaan terveyskeskukseen. Kuinka ollakaan, olisi minulla pitänyt olla juuri ruokailu liikunnan jälkeen, ja näinollen siis olin loppupäivän ilman ruokaa (Aamupalalla syödystä myslistä ei ollut enää mahan täytteeksi).

Äitini tuloon kesti reilu tunti, ja lopulta pääsimme lääkärille. Polvi on muljahtanut, ja lääkärin mukaan se muljahtaisi ajan kanssa takaisin. Tukisiteen laitettuaan lähdin linkuttamaan äitini kanssa eteenpäin.

Kävimme kaupassa, ja kannoin 2 isoa (ja painavaa) muovipussia, ja koululaukkuani (7kpl kirjoja) linkuttaessani tuskallisesti eteenpäin. Tarkoituksemme olikin sitten mennä taksilla kotiin (taksilappu saatiin terv.keskuksesta) . (bussilakko on kivajuttu) Taksiasemalle köpötellessämme tuli naapurinmies autolla vastaan, ja sattumoisin kyyditsi meidän kotiin. Kotona söin (kello oli tällöin n. 13.30., ja olin viimeksi syönyt kevyen aamupalan klo 07.30) makaroonilaatikkoa, kulautin limpparia kurkusta alas ja vaihdettuani housut räsähdin sohvalle.

Kävely sattuu vieläkin aivan vietävästi, tuo tukiside polvenkohdalla tekee kävelemisestä vieläkin jäykempää. olin aamulla noussut aikaisin lukemaan englantia, ja loppujenlopuksia aivan turhaan - englannintunti oli vasta luistelun jälkeen.

Että tämmöinen päivä - piti jo ihan tarkistaa kalenterista ettei viikonpäivä ollut maanatai

Huono mäihä

Ei tullut kultaa ei.
Tänään on hiihtoloman toinen päivä, eikä mitään tekemistä. Pitää kai soittaa kaikki kaverit, läpi, ettei mätänisi kotona aivan kokopäivää.

Olo kuin Omenalla

Mikäpä tässä elessä. Kajaareista pauhaa U2:sen Beautiful Day, ja Suomi voittaa huomenna kultaa lätkässä. Its ö bjyytifulldeij...

Voi Ei.

Eli tänään taas vahingossa sooloilin. Menin poistamaan koodista jonkun merkin (en tajunnut käyttää kumoa-toimintoa). Ulkoasu muuttui siniseksi, eikä kyseessä ollut mikään käyttäjäystävällisin väri. Ja tietysti minulla oli kokoajan hirmu kiire, ja tulos on nyt tässä. Sekava, kesken eräinen, kaaosmainen ulkoasu. God Luck. Kommentointi-sivu näyttää pahimmalta, jaiks.

Jälkilisäys. Hei, tämähän onkin ihan katseltava ulkoasu. Koneeni vain päivtti koodeja hittaasti, ja näytti vielä vähän aikaa sitten, että kommentti-sivulla on räikeän sinistä.

Sangoilla vai ilman?

Luin Jutun piilolinssesitä. Itse en ole henkilökohtaisesti koskaan käyttänyt niin piilolinssejä kuin sangallisia silmälasejakaan. Tuossa Mtv3:n nettisivuilla kerrottiin niin neutraaleista, kuin vähän villimmistäkin piilolinsseistä. Ymmärän, jos henkilö haluaa esim. syventää silmiensä sinisyyttä tai muuta vastaavaa. Tässä pätkä maikkarin jutusta ..joista löytyy jokin erityiskuvio esimerkiksi kissansilmä tai vaikkapa hymynaama-- Itse en pystyisi käyttäytymään normaalisti, jos tiedostaisin silmissäni olevan seepraraitoja, tai vaikka keltaisia smilejä. Uskon vakaasti, etteivät kaikki nämä ostajat käytä erikois-piilareita aivan arkisissa tilanteissa, mutta silti.